Elintarvikekoneteollisuuden kehittäminen

Kotimaani elintarviketeollisuuden ja elintarvikekoneiden kehitys voidaan jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen.
Ensimmäinen vaihe
Ennen 1950-lukua elintarvikkeiden tuotanto ja jalostus perustui pääasiassa käsikäyttöön, joka kuului pohjimmiltaan perinteiseen konepajatuotantotapaan. Vain joissakin suurissa rannikkokaupungeissa oli pieni määrä elintarvikejalostuslaitoksia teollistuneilla tuotantomenetelmillä, ja laitteet olivat lähes kaikki ulkomaisia. Viljanjalostuslaitosten tilanne oli hieman parempi kuin elintarviketehtaiden. Teollistuneet viljanjalostuslaitokset perustuivat tässä vaiheessa pääasiassa jauhojen teolliseen tuotantoon ja jalostukseen. Mutta samoin jauhomyllyjen laitteet olivat lähes kaikki ulkomaisia. Voidaan sanoa, että ennen 1950-lukua maassa ei ollut juuri yhtään kunnollista elintarvikekoneiden valmistukseen erikoistunutta tehdasta.
Toinen vaihe
1950-luvulla-1970elintarviketeollisuus ja elintarvikekoneteollisuus kehittyivät voimakkaasti, ja eri puolille maata rakennettiin uusia elintarviketehtaita, erityisesti jauhojen, riisin ja ruokaöljyn tuotantolaitoksia. Useimmissa suurissa viljanjalostuslaitoksissa alkuperäinen koneellinen teollinen tuotantomenetelmä toteutettiin periaatteessa. Elintarvikkeiden jalostuslaitokset olivat kuitenkin samaan aikaan vielä puolimekaanisessa ja puolimanuaalisessa tuotantomenetelmässä. Mekaanista käsittelyä käytettiin vain joissakin avain- ja pääprosesseissa, kun taas muissa tuotantoprosesseissa käytettiin edelleen perinteisiä manuaalisia toimintatapoja. Elintarviketeollisuuden tämänhetkisen kehityksen mukaisesti myös elintarvikekoneteollisuus on kehittynyt nopeasti. Uusia vilja- ja elintarvikekoneiden tuotantoon erikoistuneita tehtaita on rakennettu runsaasti eri puolille maata. Lähes 30 vuoden kehityksen jälkeen kotimainen elintarvikekoneteollisuus on periaatteessa kyennyt vastaamaan kotimaani elintarviketeollisuuden kehittämistarpeisiin ja vaikuttanut merkittävästi elintarviketeollistumisen tuotannon toteutumiseen tässä vaiheessa. Elintarvikekoneteollisuus on alun perin muodostanut itsenäisen koneteollisuuden.
Kolmas vaihe
1980-luvun jälkeisen uudistuskauden jälkeen elintarviketeollisuus on kehittynyt nopeasti. Tämä johtuu siirtymisestä kolmanteen vaiheeseen, avoimeen politiikkaan ja ulkomaisen pääoman käyttöönotosta, monia elintarvikejalostusyrityksiä on syntynyt kokonaan ulkomaisessa omistuksessa ja yhteisyrityksissä. Nämä yritykset ovat tuoneet Kiinaan kehittynyttä elintarviketuotantotekniikkaa ja tuoneet Kiinaan myös suuren määrän kehittyneitä elintarvikekoneita. Tämä on vaikuttanut siihen, että elintarvikkeiden jalostuksen laatua, monipuolisuutta ja määrää koskevat sosiaaliset vaatimukset ovat parantuneet, kotimaani elintarviketeollisuuden ja elintarvikekoneita valmistavan teollisuuden kehitysprosessia ja nopeutta on edistetty suuresti. Tässä vaiheessa, sulattamalla ja ottamalla vastaan ​​kehittynyttä ulkomaista elintarvikekoneteknologiaa, maani elintarvikekoneteollisuuden kehitystaso on parantunut huomattavasti. Puolivälissä-1980 maani viljanjalostusteollisuus ja elintarviketeollisuus toteuttivat ensimmäisen kierroksen suuria teknologisia muutosprojekteja. Tämän kierroksen teknisten muutosprojektien jälkeen elintarviketeollisuus on täysin toteuttanut koneellistamisen ja automaation. 1990-luvun jälkeen toteutettiin uusi teknisten muutosprojektien kierros. Tällä teknisen muutoksen kierroksella monet viljanjalostuslaitokset ja elintarvikkeiden jalostuslaitokset ovat päivittäneet laitteitaan tai ottaneet käyttöön suoraan täyden valikoiman kehittyneitä ulkomaisia ​​laitteita tai ottavat käyttöön uusia kotimaisten valmistajien tuottamia mekaanisia laitteita. Voidaan sanoa, että nämä kaksi teknisen muutosprojektin kierrosta ovat edistäneet suuresti elintarvikekoneteollisuuden kehitystä ja elintarvikekoneteollisuus on muodostanut täysin itsenäisen koneteollisuuden.